Suomentanut: Arto Schroderus
Sivumäärä: 289
Painos ja vuosi: 4. painos - 2004
Ilmeisesti
kirja kertoo suuntaa etsivästä nuoresta miehestä, joka on saman
hankalan asian edessä kuin kuka tahansa muu nuori mies. Henki ja materia
kulkee vimmatusti asenteiden ja ilmeisen tyytymättömyyden suodattamana
ympäristön ja ihmiskokemusten lävitse, aiheuttaen törmäyksiä ja vaikeita
tilanteita. Jotenkin tulee vaikutelma että kertoja on itse irrallaan
tapahtumista, ikään kuin hallitsematta toimiaan. Hän antaa vahvasti myös
vaikutelman ulkopuolisista kokemuksistaan asenteiden valossa; on
vaikeaa elää väärin johdetussa todellisuudessa.
Toverit ja ystävät
ovat värikkäitä (tosin arkisia) persoonia, joita varmasti on olemassa
myös oikeassa elämässä(meillä kaikilla). Tarinassa lyö lävitse myös
toimintojen holtittomuus ja väistämättä tulee mieleen patologisia
mielentiloja, kuten masentuneisuus ja jopa maanisuus. Mielialat
sompaavat täydellisen välinpitämättömyyden ja melankolisen
tunneryöppyilyn välillä, unohtamatta hetkittäisiä käsittämättömiä
voimaantumisia. Tapa jolla kohdellaan ihmisiä ja ympäristöä on
itsetuhoista. Kuinka voi rakentaa mitään pysyväisempää jos asenne on
valmiiksi myrkyttynyt, vai onko niin edes tarkoituskaan?
Itse
lukiessani odotin kokoajan, pääseekö poika koskaan ehjänä kotiin.
Kertoessaan nuoremmasta siskostaan, välittyy tuntu että hän ikävöi omaa
lapsuuttaan ja ehkä toivoisi sen olevan toisenlainen.
Mielestäni kirja oli helppolukuinen ja viihdyttävä. On tietysti
vaikea sanoa kuinka paljon käännöstyö on syönyt alkuperäistä
kokonaisuutta, mutta kotimaisella kielellä luettuna toimiva kokonaisuus.
Vaikka kirja on tavallaan aika mustavalkoinen, uskon että moni saa siitä käsityksiä suuntaan ja toiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti