Kirjailija: Mika Waltari
Sivumäärä: 213
Kustantaja: WSOY
Painos ja vuosi: 3.painos - 1958
Voiko jokainen ihminen kokea pelastuksen? Päätin nyt Turms kuolemattoman nosteessa lukea myös toisen Mika Waltari-kirjan ja mikäpä olisikaan ollut tähän parempi valinta kuin hyllystäni löytyvä Feeliks onnellinen. Kyseinen kirja on kirjoitettu hyvin pian Turms kuolemattoman jälkeen ja on näin ollen loppukauden tuotantoa. Kirja on siis vuonna 1958 julkaistu pienoisromaani, joka ilmestyi pitkän ja raskaan historiallisten romaanien sarjan jälkeen.
Kirjan tarina kertoo tilastovirkailija Feliks Tienhaarasta, joka päähän kohdistuneen tällin seurauksena vaipuu psykoosiin ja alkaa kokea hengellistä kutsumusta. Hän saa raskaaksi tehtäväkseen Jumalan sanan julistamisen, ihan kenelle tahansa ja ilmeisesti johdatuksensa vuoksi "valituille" ihmisille. Feliks joutuu tämän seurauksena uhraamaan perhe-elämänsä ja tuntuu jollain tavalla menettävän myös elämänhallinnan. Hän kohtaa useita ventovieraita ihmisiä ja myös vanhoja tuttujakin. Kaikkien kohtaamisten lomassa hän onnistuu luomaan omituisia hetkiä ja tekemään jonkinlaisia ihmetekoja, joiden aikana kyyhkyt tuovat pyhää viestiä. Suurissa tuskissaan Feliks joutuu punnitsemaan julistamisen hintaa ja sitä voiko hän itse koskaan päästä osaksi tästä ilosanomasta ja onnesta jota hän kylvää ympärilleen.
Ilmeisesti kertomuksessa tulee ilmi myös kirjailija Waltarin teologinen tausta, voisiko hän alkaa jo tässä vaiheessa pohtimaan joskus kohdattavaa iäisyyttä? Kirja on selvästi hengellinen sisällöltään, tosin melko maallisesti kirjoitettuna. Ja vaikka aihepiiri on toisaalta vakavakin, on siinä silti jopa veijarimaisiakin vivahteita. Jollakin tasolla mielestäni Feliksissä ja Turmsissa on tiettyjä saman kaltaisuuksia, esim. kummallakin on lahja josta muut hyötyvät.
Mutta voiko Felix päästä tästä raskaasta velvoitteestaan? Tämä ja monta muuta mielenkiintoista käännettä on oivallisesti sisällytettynä Feliks onnelliseen.
Ehkäpä Feliks onnellinen on uskolleen "vahvistusta" etsivän ikääntyvän Waltarin Helsinkiin sijoittuva tarina, jossa on ilmeisesti käytetty esikuvina useitakin olemassa olevia henkilöitä. Tekstissä on jotenkin poikkeuksellisesti jopa jätkämäistä sutkauttelua ja välittömyyden tunnelmaa. Synkkyyden hetkillä on havaittavissa toivoa ja ilmapiiri ei ole mitenkään raskas, pikemminkin jopa odottavainen. Hienosti kirjoitettu ja lämminhenkinen tarina ihmisessä piilevästä elävästä uskosta.
Ilmeisesti kertomuksessa tulee ilmi myös kirjailija Waltarin teologinen tausta, voisiko hän alkaa jo tässä vaiheessa pohtimaan joskus kohdattavaa iäisyyttä? Kirja on selvästi hengellinen sisällöltään, tosin melko maallisesti kirjoitettuna. Ja vaikka aihepiiri on toisaalta vakavakin, on siinä silti jopa veijarimaisiakin vivahteita. Jollakin tasolla mielestäni Feliksissä ja Turmsissa on tiettyjä saman kaltaisuuksia, esim. kummallakin on lahja josta muut hyötyvät.
Mutta voiko Felix päästä tästä raskaasta velvoitteestaan? Tämä ja monta muuta mielenkiintoista käännettä on oivallisesti sisällytettynä Feliks onnelliseen.
Ehkäpä Feliks onnellinen on uskolleen "vahvistusta" etsivän ikääntyvän Waltarin Helsinkiin sijoittuva tarina, jossa on ilmeisesti käytetty esikuvina useitakin olemassa olevia henkilöitä. Tekstissä on jotenkin poikkeuksellisesti jopa jätkämäistä sutkauttelua ja välittömyyden tunnelmaa. Synkkyyden hetkillä on havaittavissa toivoa ja ilmapiiri ei ole mitenkään raskas, pikemminkin jopa odottavainen. Hienosti kirjoitettu ja lämminhenkinen tarina ihmisessä piilevästä elävästä uskosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti