Suomentanut: Juhani Siltanen
Sivumäärä: 273
Painos ja vuosi: 1.uudistettu painos - 1989
Ongelmalliset ihmissuhteet. Eugene O'Neill oli yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija. Hän syntyi New Yorkissa vuonna 1888 ja vei aikanaan dramaattisen realismin Euroopasta uudelle mantereelle. Henkilökohtaisessa elämässä O'Neill koki useita epäonnistuneita avioliittoja ja tuli tunnetuksi myös Charlie Chaplinin appiukkona. Hänen kirjojaan on suomennettu useita, mutta valitsin tämän Pitkän päivän matka yöhön, joka on ilmeisesti hänen pääteoksensa. Tämä näytelmä julkaistiin kirjailijan toivomuksesta vasta paljon hänen kuolemansa jälkeen.
Näytelmä koostuu neljästä näytöksestä joiden tapahtuma paikkana toimii Tyronien perheen merenranta-asunto. Kaikki tapahtumat sisältyvät yhteen päivään, joka kieltämättä tuntuu pitkältä. Roolihahmoja on kaikkiaan viisi. Keskeisin on Herra James Tyrone, josta käytetään lähinnä nimitystä "Tyrone". Koska kaikilla perheenjäsenillä on ongelmia, niin luonnollisesti niitä on myös Herra Tyronella. Hän on parhaat päivänsä nähnyt nahjus ja kitupiikki, joka epäonnistui luodessaan näytteliän uraa. Vaikka hän on ehta saituri on hän silti melko viinaan menevä ja kaikesta päätellen varsin narsistinen. Käy ilmi että hänellä on myös jonkinlaisia herrakerhokytköksiä, joiden silmukoihin muut perheenjäsenet joutuvat likimain hirttymään. Tyronen vaimo Mary on elänyt parhaan elämänsä miehensä varjossa ja tässä samalla menettänyt hermonsa ja henkisen terveytensä. Ilmeisesti rouva on myös pahasti morfiinikoukussa ja ajautunut marttyyrin rooliin. Vanhempi poika James jr - alias Jamie on sen sijaan keskinkertainen runoilija ja siteeraaja, eikä hän ole saamattomuudessaan saanut mitään konkreettista aikaan. Herra Tyrone pitää Jamieta haitallisena heidän nuoremmalle pojalleen Edmundille. Edmund on henkisesti ehkä kaikista tasapainoisin perheenjäsen, mutta hänen alati rapistuva fyysinen tilansa alkaa vaikuttaa myös jaksamiseen. Pojalle uskotellaan että hänen hengitystieoireet ovat kiusallisia mutta melko harmittomia - siis täysin hoidettavissa. Ilmeisesti on kuitenkin niin, että hän potee jo pitkälle edennyttä keuhkotuberkuloosia. Vaikka perheen asunto on idyllinen ja kauniilla paikalla, ei siinä asuvat ihmiset ole likimainkaan levollisia, saati onnellisia. Kaikki syyttävät toisiaan omasta kurjuudestaan, eikä tunnelin päässä näy valoa. Eikä talossa sompaileva sisäkkö Cathleen pysty juurikaan kuvioita raikastamaan. Vaikka hän yrittää olla Marylle hyvä kuuntelija, menee heidän kanssakäymisensä juopottelun puolelle.
Jostakin syystä itselleni tuli välittömästi mieleen Arthur Millerin Kauppamatkustajan kuolema. Ilmapiiri on jotenkin pessimistinen ja kaikki tapahtuu niin fyysisesti kuin psyykkisesti hyvin ahtaassa tunnelmassa. Estradi pimenee ja hiljenee ja esirippu laskeutuu. Ehkäpä juuri toivon puute ja ohi mennyt elämä ovakin kirjassa mieleenpainuvimpia teemoja. Toiseksi - läheisyys ja rakkauskin voivat olla sairastuttavia asioita, jos ei ehdi hoitaa myös oman pään sisältöä. Pitkän päivän matka yöhön on viihdyttävä ja lukukelpoinen näytelmäkirja, jonka lukee parissa illassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti