Mario Vargas Llosa - Tuhma tyttö

Suomentanut: Sulamit Hirvas

Sivumäärä: 420

Kustantaja: Otava

Painos ja vuosi: 2.painos - 2010

Menneisyyden haamut ilmestyvät vääjäämättä. Mario Vargas Llosa (s. 1936) on perulainen kirjailija ja poliitikko, joka on saanut useita merkittäviä tunnustuksia. Tärkein näistä lienee Nobelin kirjallisuuspalkinto, jonka hän sai vuonna 2010. Kirjailija oli uransa alussa vasemmistolainen, mutta käänsi kelkkansa muutamista raskauttavista syistä. Llosan tuotanto on varsin laaja ja sitä on suomennettu melko paljon (ainakin toistakymmentä kirjaa). Päätin lukea hyllystäni löytyvän kirjan Tuhma tyttö, joka onkin kirjailijan toiseksi uusin suomennos. Löysin kirjan eräästä Pelastusarmeijan myymälästä parin euron hinnalla. Hyllyssäni odottaa vielä Maytan tarina ja Maailanlopun sota.

Tuhma tyttö on merkillisen hyvä tarina Ricardosta ja hänen nuoruuden rakkaudestaan Lilystä. Tässä epätasapainoisessa "rakkaussuhteessa" on monenlaisia juonteita mm. hyväksikäytöstä, riippuvuudesta ja anteeksiannosta. Ricardo kohtaa Lilyn nuorten karkeloissa, mutta pian paljastuu että tyttö ei ole se joksi hän itseään väittää. Lily ja hänen siskonsa Lucy katoavatkin pian jälkiä jättämättä ja vaikuttaakin siltä, että orastava suhde saa äkillisen lopun. Ricardo muuttaa pian Eurooppaan ja alkaa työskennellä tulkkina ja kielenkääntäjänä Unescon alaisuudessa. Hän ei uskalla alkaa ystäviensä tavoin Perun vastarintaliikkeeseen terroristiksi, vaan toteuttaa pitkäaikaista haavetta unelmien Pariisissa.

Pikkuhiljaa Lily alkaa kuitenkin ilmestyä Ricardon elämään, milloin milläkin nimellä ja missäkin roolissa. Ricardo ei pysty vastustamaan naista ja tästä tuleekin koko kirjan kattava kissa- ja hiirileikki rakkauden kustannuksella. Tässä pirullisessa rallissa on lähes yliluonnollisia piirteitä, kuinka nainen löytää aina Ricardon ja päin vastoin. Vaikka Ricardo on tavallaan määrätietoinen ihminen, niin siitä huolimatta hän sortuu aina kerta toisensa jälkeen tähän aavemaiseen naiseen. Koko lysti tulee olemaan kallista niin henkisesti kuin taloudellisestikin, eikä tämä ole omiaan nuorentamaan miehen alati rupsahtavaa habitusta. Tarina on siis osoitus myös siitä, ettei ihminen aina opi virheistään - varsinkaan jos on loputtoman rakastunut.

Vuodet ja vuosikymmenet vierivät, muoti ja ilmapiiri maailmalla muuttuu. Kirjailija Llosa kuvailee maailman menoa ja Perun poliittista tilannetta mielenkiintoisella tavalla, joka on omiaan koukuttamaan lukijansa. Toisaalta myös nämä ihmissuhdekuviot ovat omaleimaisia ja niissä on havaittavissa häivähdys maagista realismiakin, joka lienee Latinalaisessa Amerikassa yksi tärkeimpiä tyylilajeja. Kirjoitustyyli on sinällään helppoa lukea ja onnistuin jopa unohtamaan että teos on kaunokirjallisuutta, eikä (pelkästään) mitään draamallista seikkailukirjallisuutta. Vaikka teksteissä kerrotaan autenttisesti ympäristöstä ja maisemista, niin silti painopiste on mielestäni ihmisissä ja heidän suhteissaan. Vaikka odotin että tarina olisi ylistys liberaalisuutta kohtaan, jää itselleni aika neutraali käsitys - ehkä jopa hieman moralisoivakin.

Suurimman panoksen Llosa antaa ehkäpä näihin erotiikkaa pursuileviin tilannekohtauksiin, jossa varsin häpeilemättömästi mutta kuitenkin laatu säilyttäen kerrotaan sukupuolisesta kanssakäymisestä. Myönnettäköön että hetkittäin kuljetaan siinä rajoilla. Kirjailija onnistuu kauneuden lisäksi kuvailemaan myös rumuutta, joka taas kerran lisääntyy vääjäämättä kun ihmiset keräävät itselleen ikävuosia. Eikä näitä tarinassa esiintyviä äärimmäisiä (jopa kieroutuneita) seksuaalisuuden muotoja voi hyvällä tahdollakaan pitää esteettisyyden huipentumana. Kirja on hyvin kirjoitettu ja saa varauksettomat kehut ja kiitokset. Suosittelen täysi-ikäisille lukijoille varauksetta