Suomentanut: Jyrki Mäntylä
Sivumäärä: 396
Kustantaja: WSOY
Painos ja vuosi: 3.painos - 1985
Rumien ihmisten korporaatio. Halldor Kiljan Laxness on ehdottomasti tärkein islantilaisista kirjailijoista. Hänen tuotannostaan on suomennettu useampiakin teoksia ja tämä Salka Valka on suomennettu kahteen otteeseen. Ensin Kristiina Kivivuoren versio ruotsin kielisestä painoksesta vuonna 1948 joka oli typistetty alkuperäisestä n. 60-80 sivun verran. Ja sitten tämä typistämätön Jyrki Mäntylän versio alkuperäiskielisestä vuonna 1966. Koska itselläni on molemmat versiot, päätin aloittaa tästä "perusteellisemmasta" versiosta.
Tarinan tapahtumat sijoittuvat Oseyriin Axlarvuonon rannalle. Nainen ja tyttö saapuvat pohjoisesta pieneen takapajuiseen kylään, jossa he eivät saa varauksetonta vastaanottoa. Koska naisen rahat ovat lopussa, he eivät voi jatkaa etelään vaan heidän on jäätävä paikkakunnalle. Tästä käynnistyy tarina väkipäisestä tyttölapsesta Salka Valkasta, joka yrittää selvitä ja kasvaa naiseksi kylässä - jossa vallitsee miesten maailma. Oseyre on pullollaan Pelastusarmeijan hihhuleita ja rumia kalastajia, jotka eivät erota tyttöjä naisista. Salkan äiti kuolee pian epäselvissä olosuhteissa ja lapsi jää orvoksi. Tyttöä ahdistelee juoppo pedofiiliöykkäri Steinthor ja ilmeisesti jopa raiskaakin tämän, vaikka myöhemmin toisin väitetään. Steinthor tekee katoamistemput ja saapuu vuosien kuluttua ns. muuttuneena miehenä, vastaamatta kuitenkaan koskaan tekemästään rikoksesta. Tässä kohtaa kirjailija on luonut epäuskottavan parisuhde koukeron näiden kahden välille. Kieroutuneen rakkauden kuvioita tulee pien sekoittamaan vätystelevä nuorimies Arnaldur, joka ajaa työläisen asiaa tekemättä kuitenkaan itse päivääkään oikeita töitä. Tarinassa esiintyy useita mielenkiintoisia(tosin fakkiutuneita) persoonallisuuksia, jotka vaikuttavat enemmän tai vähemmän kylän ryhmädynamiikkaan.
Heti kun pelastusarmeija pakkaa kamansa ja häipyy paikkakunnalta, saapuu tilalle proletaarit ja ammattiyhdistysmiehet. Tämä sotkee paikallisia pikkukapitalistisia kuvioita ja aiheuttaa levottomuutta. Vaikka tarina rakentuukin Salka Valkan elämän ympärille, niin suurelta osin se kertoo myös islannin yhteiskunnasta ja poliittisista kuvioista ensimmäisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Halldor Laxness hallitsee karikatyyrisen ihmiskuvailun jopa hieman liiassakin määrin, koska tämä alkoi ainakin itseäni pidemmän päälle ärsyttää. Merkille pantavaa on muun muassa näiden karismaattisten henkilöiden heikkoudet, kuten juoppous, huorinteko ja jumalan kieltäminen. Nämähän ei monenkaan mielestä ole heikkouksia enää nykyaikana.
Mielestäni raskaita ja turhia olivat myös ns. hengelliset runot ja aforismit mitä varsinkin alkupuolella ahkerasti viljeltiin. Tulipa aivan mieleen olisiko kirjailija itse kokenut jonkinlaisen kritsillisen herätyksen.
Salka Valka on kirjailijan pääteos ja ilmeisesti suuresti vaikuttanut esim. hänen palkitsemiseen kirjallisuuden Nobelilla. Kuitenkin Laxness itse on kertonut kirjoittamisprosessin vaikeudesta islannin kielen osalta. Koska hän kirjaa kijoittaessaan asui pitkiä aikoja ulkomailla, alkoi islannin kielen taito ruostua (varsinkin luovan kirjoittamisen). Mielestäni kirja on lupaavan alun jälkeen melko tylsä ja hetkittäin jopa lukijaa aliarvioiva. Kuitenkin Salka Valkassa on omat hetkensä, joiden vuoksi sen pystyy lukemaan. Ja se mikä jää puuttumaan mielenkiinnon osalta, korvautuu osin kirjailijan kertojan lahjojen vuoksi. Jos kuitenkin haluat tutustua pelkästään Islannin luontoon, kannattaa katsoa mielummin joku television luontodokumentti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti