Suomentanut: Esa Adrian
Sivumäärä: 170
Painos ja vuosi: - 1976
Tein tai ainakin aioin tehdä, tai no eipä tullut edes mieleenkään jos nyt ihan rehellisiä ollaan. Fedor Dostojevski on kirjailija joka ei suuremmin esittelyjä kaipaa. Hänen tuotantonsa käsittää muhkean siivun Venäläisen kirjallisuuden klassikkoteoksista. Vaikka Karamazovin veljekset on ehkä hänen tärkein teoksensa, päätin tälle Venäläisen kirjallisuuden kuukaudelle valita tämän omasta hyllystäni löytyvän Kirjoituksia kellarista. Olen joskus 90-luvulla lukenut hänen teoksensa Rikos ja rangaistus. Tästä ei paljoakaan ole mieleeni jäänyt, toisaalta en ehkä tuolloin ollut oikein vastaanottavaa sorttia.
Kellarin kirjoittelija on tavallaan jokaiselle tuttu ihmistyyppi, hän elää keskuudessamme vähin äänin - vaikka hän on olemassa, ei häntä juurikaan näe. Hän on kuin Münckhausen ja elää omassa kuvitteellisessa maailmassaan, ja nimen omaan elää koska hän uskoo itsekin keksimänsä jutut.
Kirjoituksia kellarista on kuin syrjäytyneen monologi. Se on kertomuksia hulluudesta, ja se on myös patologisen tarinan iskijän psykologinen tutkielma kallon sisällöstään.
Teksti on huomattavan paasaavaa ja psykologisesti virittynyttä(oikeastaan aika psykologinen kirja). Kellarin kirjailija on narri ja sankari samassa paketissa, jopa yhtä aikaa kumpaakin. Mahtailevaa ja röyhkeää, mutta samalla kuitenkin myös yksinäistä ja säälittävää. Puhutteleeko tämä meissä jokaisessa asuvaa yksinäistä puoltamme? Jokaisella on maailmassa mahdollisuutensa ja paikkansa, kaikki eivät vain hyödynnä niitä - eivät tahdo tai eivät osaa.
Kellarin kertoja rakentaa oivallisen ja melko monimutkaisen tarinoinnin verkon, jossa yhdellä hetkellä sidotaan syvälle punokseen ja toisella hetkellä vedetään matto jalkojen alta. Kaikessa näsäviisaudessaan teksti on toki älyllistä verbaliikkaa.
Täytyy myöntää että kirjan lukeminen edistyi tahmeasti, liekö väsymystä vai oliko kirja oikeastikin hieman "puuduttava". Koska Fedor Dostojevskin kirjallisuus on laadukasta ja arvostettua, pitää sitäkin toisinaan lukea. Ja koska edellisestä kerrasta on pitkä aika, pitänee nyt ryhdistäytyä ja tarttua toimeen useammin. Oivallinen ja ilmainen hylkykirja löytö. Joka tapauksessa kannattaa lukea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti