Kirjailija: Kauko Röyhkä
Sivumäärä: 303
Painos ja vuosi: 2.painos - 2003
Unelmien naisseikkailu Pellon Kylänsaaressa. Kauko Röyhkä alias Jukka-Pekka Välimaa on itselleni tuttu musiikin saralta, ei niinkään kirjailijana. Tämä on siis ensimmäinen kirja jonka luin hänen tuotannostaan ja löytyy kirjahyllystäni signeerattuna kappaleena. Taiteilijan sukujuuret ovat Torniolaaksossa ja tarkemmin sanottuna Pellossa. Hänen teksteistään välittyy vahvasti jokivartinen asenne ja henki. En ole tavannut miestä koskaan vaikka olen itsekin lähtöisin Pellosta, jossa Kauko on toisinaan kesäisin nähty.
Tarina kertoo teini-ikäisestä Väldestä, joka asuu äitinsä kanssa Tuiran kaupunginosassa Oulussa. Tuolloin kaupunki oli pieni ja ankea(paskakaupunki), täynnä umpimieleisiä ja juroja ihmisiä(kuten kaiketi nykyisinkin). Kuitenkin Väldelle tapahtuu paljon mielenkiintoisia asioita, bändi hommista kuumiin naissuhteisiin, joskin viimemainitut ovat osin kuitelmien sävyttämiä. Nuoren miehen ajatusmaailma on pitkälti navanalusjutuissa, tosin hän saa näistä ammennettua taiteellista voimaa ja ideoita. Itse mies ei ole kovin kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnasta, mutta nasevin sanankääntein onnistuu kuitenkin kritisoimaan systeemiä, kommunisteja ja fasisteja.
Keskeiset ihmissuhteet muodostuvat bändikavereiden ja nuorten naisten kanssa. Välde ottaa haparoivia askeleita naisten maailmaan Piken(Miss Farkku-Suomi) kanssa ja ehkä vieläkin syvällisemmin Karan kanssa. Niinpä hän toistuvasti majailee taidemaalari Karan luona Ruskossa, kaatopaikan liepeillä. Eroottiset kohtaukset Karan kanssa ovat onnistuneen intensiivisiä ja tempaavat mukaan oivallisesti, toisin sanoen teksti vie mukavasti iholle. Kuitenkin itseäni vaivasi huomattavasti Katjan kanssa "hellustelu", tämän nuoren iän vuoksi.
Mielestäni 70-luvun loppupuolen kaupunkikuvaukset ovat mukaansa tempaavia, ja itsekin Oulussa asuneena löydän paljon tuttuja paikkoja ja jopa tunnelmia. Lisäksi rock'n roll ja lähinnä punk saapuu ajallaan kaupunkiin, saattaen uudet tyylit, muodit ja persoonallisuudet kehiin. Hauskan oivalluksen koin jatkuvasta homottelusta, jota muistan itsekin kuulleeni nuorena - siis paljon myöhemmin 80-luvulla. Mietin muutamaan otteeseen, että ilmeisesti ainakaan Välden naisystävät eivät olleet omalla nimellään kirjassa ja tämä taitaa olla tavallista jos kysymyksessä eivät ole julkisuuden henkilöt.
Miss Farkku-Suomi on Röyhkän omaelämänkerrallinen kirja muutamasta vuodesta uran alkuaikoina, siis hetkestä jolloin Jukasta tuli Kauko - tuntemattomasta tunnettu. Teksti on helppoa luettavaa ja sisältö on jopa uskomattoman hauskaa, vaikka kaikki tapahtumat ei ole välttämättä edes iloisia niin ne on kuvattu tietyllä huumorilla ja välittömyydellä. Jos kaikki on tapahtunut niinkuin Miss Farkku-Suomessa kerrotaan, niin aikankin miehellä on helvetin hyvä muisti. Kirja on hieman tavallista räväkämpi ja sarkastisempi, ahdistuneen mutta kunnianhimoisen miehen tilitys nuoruuden vaiheista. Erittäin laadukasta ja rentouttavaa luettavaa, suosittelen siis kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti