tiistai 24. heinäkuuta 2012

J.D. Salinger - Sieppari ruispellossa!




Suomentanut: Arto Schroderus
Sivumäärä: 289
Painos ja vuosi: 4. painos - 2004


Ilmeisesti kirja kertoo suuntaa etsivästä nuoresta miehestä, joka on saman hankalan asian edessä kuin kuka tahansa muu nuori mies. Henki ja materia kulkee vimmatusti asenteiden ja ilmeisen tyytymättömyyden suodattamana ympäristön ja ihmiskokemusten lävitse, aiheuttaen törmäyksiä ja vaikeita tilanteita. Jotenkin tulee vaikutelma että kertoja on itse irrallaan tapahtumista, ikään kuin hallitsematta toimiaan. Hän antaa vahvasti myös vaikutelman ulkopuolisista kokemuksistaan asenteiden valossa; on vaikeaa elää väärin johdetussa todellisuudessa.
Toverit ja ystävät ovat värikkäitä (tosin arkisia) persoonia, joita varmasti on olemassa myös oikeassa elämässä(meillä kaikilla). Tarinassa lyö lävitse myös toimintojen holtittomuus ja väistämättä tulee mieleen patologisia mielentiloja, kuten masentuneisuus ja jopa maanisuus. Mielialat sompaavat täydellisen välinpitämättömyyden ja melankolisen tunneryöppyilyn välillä, unohtamatta hetkittäisiä käsittämättömiä voimaantumisia. Tapa jolla kohdellaan ihmisiä ja ympäristöä on itsetuhoista. Kuinka voi rakentaa mitään pysyväisempää jos asenne on valmiiksi myrkyttynyt, vai onko niin edes tarkoituskaan?
Itse lukiessani odotin kokoajan, pääseekö poika koskaan ehjänä kotiin. Kertoessaan nuoremmasta siskostaan, välittyy tuntu että hän ikävöi omaa lapsuuttaan ja ehkä toivoisi sen olevan toisenlainen.



Mielestäni kirja oli helppolukuinen ja viihdyttävä. On tietysti vaikea sanoa kuinka paljon käännöstyö on syönyt alkuperäistä kokonaisuutta, mutta kotimaisella kielellä luettuna toimiva kokonaisuus.
Vaikka kirja on tavallaan aika mustavalkoinen, uskon että moni saa siitä käsityksiä suuntaan ja toiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti